Pyhimys

Wall of Fame. Täällä on nauhottanu kaikki Suomen kovimmat.

Onpas olo. Eilen tosiaan oltiin aika karonkkatunnelmissa, kun oli vika ilta ja tosiaan kuunneltiin isoista kajareista mitä sinne narulle oli tarttunut ja se nosti tunnelmat katoon. Neljä tuntia ehdin ite nukkua, mutta yllättävän hyvin sitä jaksoi kuitenkin vääntäytyä aamupalalle. Fiilis oli vähän ristiriitanen, kun eilen tuli kaikki serotoniinit kulutettua. Ei sillä, että ne biisit olis eilen pelkästään jallun takia kuulostanu hyvältä, mutta kyllä sitä vähän taas palas maan pinnalle, ku piti vielä viis tuntia seistä luurit päässä. Ei enää jaksanut olla vaan kiitollinen siitä, että on yleensäkään päässyt tänne nauhottamaan. Kotiin alkaa jo tehdä mieli. Sen voi kyllä viime öisestä loppukaneetista allekirjottaa, että nää on ollu ainakin mulle ihan parhaita päiviä ikinä. Hehkutin eilen varmaan eniten sitä, että ehdin vielä kaiken keskellä käydä pikaisesti saunassa, joka aina välillä pääsi unohtumaan.

Linda (saksofoni), Jan (trumpetti) ja Heikki (pasuuna)

Nyt mun osalta homma on virallisesti purkissa, mitä nyt muutamia kohtia pitää tuplata uudestaan, eli ei paljo mitää. Vielä tässä on viis tuntia tehokasta, joka käytetään muutamiin lisäyksiin ja korjauksiin. Eero (basisti), Veikki (kitaristi) ja Jooel (rumpali) lähti just himaan päin, koska niillä on enemmän roudattavaa ja tais kahella olla illalla vielä keikkakin. Heti on hiljasempaa, kun on vähemmän ihmisiä.

Voittamisen kulttuuri ja Björn Borg-otot. Enemmän musaa, vähemmän kikkailua. Homma etenee, jallu hupenee. Hollola kuittaa. Kiitos kaikille: Anni, Arttu, Jooel, Eero, Veikki, Jan, Linda, Heikki, Petri, Tiina, Joona, Sara, Uffe aka Rolle!

Arttu ja tarkkaamon liukuviidakko.

Studiotönö ulkoa

Mikko

P.S. Videota tuli 6 tuntia, eli tää raportointi ei lopu tähän, vaan paras dokumentti on vielä tulossa.

Julkaistu 24.03.2010 klo 15:45. Kategoria(t): levyt, medium, musiikki, pyhimys, sekalaista. Seuraa kommenttien RSS 2.0 syötettä. Kommentoi tai seuraa paluuviitteitä omilta sivuiltasi.