Meillä oli perjantaina popjazzin konserttisalissa treenikeikka, joka oli samalla medialaisten monikamerataltiointiharjoitus (kiva sana). Saadaan dvd-matskua siis siitä joskus, oli kieltämättä aika kuumottava tilanne, kun kamerat pörrää ympärillä. Keikka meni kuitenkin tosi kivasti ja saatiin siitä studiota varten hyvä ennakkokuva (tai siis paremminkin -kuulo!), mitä tässä oikein ollaan tekemässä.
Tänään ollaan sitten lähdössä kohti Hollolaa ja Petraxia. Jännittää kieltämättä, vaikka on myös tosi ihana fiilis. On siistiä huomata, ettei enää tarvi itse maksaa studioista ja säästää rahoja sitä varten ja ruinata palveluksia ja vastapalveluksia. Siitä ei oo vielä kovinkaan montaa vuotta, kun äänittäjät ja bändiläiset oli kiven alla, mutta silti hassun nopeasti sellaiset unohtuu. Nipistän itseäni, olen hereillä. Kohta mennään! 
Perjantain keikka-mp3:sia kuunnellessa tajuan myös, että Mikko on mennyt ihan järkyttävästi eteenpäin. Se on todella lunastanut paikkansa 7-henkisen bändin keulassa, mikä ei oo mikään ihan pieni pala kakkua. Koko homma on kuin varkain nivoutunut kasaan tässä lähiviikkoina, vaikka mulla on ollut omat vaiheiluni koko Mediumista ja niin varmasti meillä kaikilla. Loppu hyvin, kaikki hyvin? – No aika näyttää, mutta nyt tunnelma on ainakin hyvä ja meininki mitä reippain!
Päivät Petraxilla tulevat olemaan pitkiä ja intensiivisiä, mutta juuri siksihän me sinne ollankin menossa. Koko konkkaronkka, Arttu (ja joku työharjoittelija Aleksi kuulemma tulee mukaan), ja video/valokuvaajat tekevät tunnelmasta varmasti tiiviin – toivottavasti se kuuluu myös levyllä.
Biisejä tulee yhteensä 12, äänityspäiviä on 3, siitä voi laskea, että aikataulu on realistinen, mutta aika tiukka. Neljä biisiä päivässä on kunniallinen tavoite, mutta ollaan tässä sen verran näitä jyystetty, että mitään ylläreitä ei pitäisi tulla. Iltaisin on tarkoitus äänittää taustalauluja ja muita jengiörinöitä, toivottavasti Mikko ymmärtää olla tunkematta jotain säälittäviä muka-hauskoja bändi-skittejä joka biisin väliin…
Jeespoks. Mun pitää alkaa pakkaamaan, kyyti tulee tunnin päästä. Ihanaa, jännää, kivaa, pelottavaa, huippua, kaikkia loistavia fiiliksiä.
Anni
p.s.
Bongattiin bäkkäriltä lastenlaulunuotti “Tiskaa, Taavi”, joka on suomennettu versio jostain brasilialaisesta kansanlaulusta.
“Tiskaa, Taavi, silakkasaavisi!”
Ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin uskoa kohtaloon, ja lisätä toi meidän biisiin Tiskaa tiskaa. Avot.
? joskus kännissä kuulin ohimennen kauan sitten ja vieläkin häiritsee. Pyhi [...]