Alkukeväästä, kun päivät alkaa pitenemään on studiolla työskentely kaikkein sujuvinta. Asia, jonka on vaan huomannut, syytä en tiedä, selityksiä voi keksiä varmasti monia. Viimeisen kuukauden aikana on parissa kolmessa eri studiossa tullut oltua varmaan enemmän kuin himassa. Heikki Kuulan ja Volin kanssa ollaan tehty ensimmäistä Teflon Brothers-levyä enimmikseen pitkissä sessioissa. Mennään studiolle perjantaina ja lähdetään sunnuntai-iltana. Joskus käydään himassa välillä nukkumassa, joskus nukutaan studion sohvalla. Pari viikkoa sitten heräsin siihen, kun nunna tuli hakemaan sohvaa jolla nukuin johonkin kirkon kierrätyshässäkkään. Soittotilaa ollaan laajentamassa, joten nunna vei yhden nukkumapaikan.
Tommishockin ja Paperi-T:n kanssa käydään samalla studiolla arkisin kerran parissa viikossa. Jii-Peen levy nauhoitettiin valmiiksi ja Heikin omalle levylle muutamia biisejä. Helmikuun alussa oli vielä viikon OneMinutesJr-leiri, jossa nuoret kuvaavat minuutin mittaisia videoita vapaavalintaisesta aiheesta. Siellä olin kahdeksan tuntia päivässä studiossa ohjaamassa näitä aloittelevia videoiden tekijöitä ääniraidan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lopulta oli pakko tehdä oma ”self-portrait”-video, joka on nähtävissä Summerin sivuilla: http://summeri.yle.fi/ihmiset/svenomese . Nähtävissä myös kaikki kurssilla tehdyt videot.
Jalkavamma päivitettiin tutkimuksissa lievästä vakavaksi ja kainalosauvat tullaan näkemään myös jatkossa keikoilla rekvisiittana. Ensimmäiseen täysin uusista biiseistä koostuvaan Painobar-keikkaan on nyt neljä viikkoa. Edelleenkään ei ole bändiä, eikä biiseistä versioita, joita voisi alkaa harjoittelemaan. Tänään päästiin vihdoin myös Annin kanssa studiolle. Meillä ei tosin ollut mitään selkeää suunnitelmaa, miten edetä tässä projektissa. Ensimmäinen tausta, jota alettiin demottaa kuulosti siltä kuin joku olis ekan kerran kokeillu Reasonia.
Hommat alko kuitenkin selkiytyä pikkuhiljaa, eikä taustoissa ole kuitenkaan kovin paljoa eri elementtejä. Levy on tarkoitus toteuttaa alusta loppuun hyvin samankaltaisella instrumentaatiolla, joten biitintekijälle tyypillinen täydellisen soundin etsiminen jätettiin soittajille/tuottajalle ja keskityttiin sävellykseen. Näistä asioista Anni saa kertoa termeillä, joita en osaa käyttää, ja täten nakitankin Annin kirjoittamaan seuraavasta askeleesta tänne oman näkemyksensä. Sen verran voin kuitenkin kertoa, että seitsemän nauhoitetun demon perusteella on jo itselle selvää, että tämä on askel eteenpäin, eikä sivulle. Joka tarkoittaa käytännössä sitä, että on itse sitä mieltä, että kyseinen levy on parempi, kuin yksikään aikaisemmista, ei ainoastaan erilainen.
Medium alkaa saada kiinni myös omasta visuaalisesta ilmeestään. Ensimmäisestä videosta on sovittu ohjaajan kanssa, samoin kansista. Niistä myöhemmin. Promokuvat tulee ottamaan Mike Sirén, joka tuskin koskaan on kuvannut näin vaatimatonta lihasrakennetta. Katso portfolio täältä, (ja bongaa tuottaja): http://www.pakkotoisto.com/mike/ . Enää pitää päättää minkä värinen urheiluauto otetaan.
Tällä kertaa piti ottaa studiolle kamera mukaan, kun Mats, Huge L ja Tommi laitto sinne uuden laminaattilattiankin. Kamera unohtui, mutta kännykkään saatiin mahtumaan yksi poseeraus. Piti saada suitsukkeet palamaan, ja jouduin tulentekovälineiden puuttuessa turvautumaan kolviin. Se ei onnistunut. Tommi oli kuvauttanut uuden lattian facebookkiin, joten otin myös sieltä pari otosta tänne. Huge on käynyt viimeaikoina myös nauhoittelemassa samoilla mestoilla, varmaan korvausta remppahommista. Eilen, kun esittelin Tommille uutta biisi-ideaa meidän levylle, niin se sano, että Huge oli just puol tuntia sitten nauhottanu saman nimisen biisin ihan samasta aiheesta. Aina se on askeleen edellä.


